Maahanmuuttajien vaikea tie Suomen työmarkkinoille

Suomessa on pitkään puhuttu työvoimapulasta ja osaajien tarpeesta eri aloilla. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa työikäisestä väestöstä jää eläkkeelle lähitulevaisuudessa., mikä luo merkittävän haasteen työmarkkinoille. Tästä huolimatta monet ammattimaiset ja jopa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kohtaavat suuria vaikeuksia työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Sellainen tilanne että jopa erittäin vaikea löytää työtä edes esimerkiksi kaupan kassalta.

Monet Suomessa opiskelleet ja korkeakoulututkinnon suorittaneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat kokeneet työhaun turhauttavaksi. He saattavat lähettää satoja hakemuksia ilman vastausta tai päätyvät työskentelemään tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan tai osaamistaan. Tämä on valtava resurssien hukka sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat harkitsevat paluuta maihinsa näissä asioissa kohtaamiensa vaikeuksien jälkeen. Tämä on valtava menetys suomalaiselle työvoimalle. Eikö olisi parempi, jos he käyttäisivät tietojaan ja kokemustaan ​​tämän maan hyväksi?

Piilorasismi ja syrjintä työmarkkinoilla

Vaikka Suomi tunnetaan tasa-arvoisena ja oikeudenmukaisena yhteiskuntana, työmarkkinoilla esiintyy edelleen sekä avointa että piilossa olevaa syrjintää. Rekrytointiprosessissa hakijan nimi, tausta tai äidinkieli saattaa vaikuttaa enemmän kuin hänen osaamisensa tai koulutuksensa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on jopa huomattavasti pienemmät mahdollisuudet tulla kutsutuksi työhaastatteluun verrattuna kantasuomalaisiin hakijoihin, vaikka heidän pätevyytensä olisi sama.

Ääripopulistinen politiikka, rasismi jne. ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa. Valitettavasti tällaiset asiat vaikuttavat myös tähän työllistymiseen asiaan, ja ennakkoluuloiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan kehittyvät negatiivisesti. Piilorasismi voi näkyä myös siinä, että työnantajat suosivat henkilöitä, joilla on jo valmiiksi suomalainen työkokemus. Tämä luo noidankehän: ilman työkokemusta on vaikea päästä töihin, ja ilman työpaikkaa on mahdotonta saada tarvittavaa kokemusta. Tämä on erityisen turhauttavaa maahanmuuttajille, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon Suomessa ja joilla on paikallinen koulutus sekä kielitaito.

Miten tilannetta voisi parantaa?

1. Tasa-arvoiset rekrytointikäytännöt

Työnantajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota hakijoiden osaamiseen ja pätevyyteen eikä pelkästään siihen, miltä heidän nimensä kuulostaa tai mistä he ovat kotoisin. Nimetön rekrytointi voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan. Jotkut yritykset tai laitokset tekevät näin, mutta viime kädessä maahanmuuttajat nähdään viimeisenä vaihtoehtona. Mikä tärkeintä, jopa haastatteluun kutsuminen ja kasvokkain tapaaminen olisi hyödyllistä.

• Työharjoittelumahdollisuudet ja mentorointi

Monet maahanmuuttajat hyötyisivät siitä, että he pääsisivät harjoittelun tai mentoroinnin kautta sisään työelämään. Tämä madaltaisi kynnystä palkata heitä myös vakituisiin työtehtäviin.

3. Työnantajien asennemuutokset

Yritysten ja organisaatioiden on tärkeää ymmärtää, että monimuotoisuus työpaikoilla tuo mukanaan uusia näkökulmia, innovaatioita ja kulttuurista pääomaa.

4. Kielitaitovaatimusten joustavuus

Usein työpaikoilla vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa, vaikka itse työssä kielitaito ei olisi välttämätön. Tällöin rekrytointikriteerit voivat sulkea pois potentiaalisia osaajia, jotka voisivat oppia kieltä paremmin työssään.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Suomessa on lähitulevaisuudessa suuri työvoimapula työikäisen väestön vähenemisen vuoksi. Jos emme pysty käyttämään valmistyövoimaa, ei ole konkreettista odottaa työperäisten maahanmuuttajien tulevan tähän maahan tällä asenteella. Suomi tarvitsee osaajia, ja maahanmuuttajat voivat olla avainasemassa vastaamassa tulevaisuuden työvoimapulaan. Jotta tämä potentiaali voidaan hyödyntää, on tärkeää puuttua syrjintään ja luoda aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille työnhakijoille – taustasta riippumatta.

Nejdet Karadag

26.2.2025