Kunta- ja aluevaalit 13.4.2025 – Vaalianalyysi

Kuten kaikissa vaaleissa, teen vaalianalyysin myös näissä vaaleissa. Kerron teille, miten vaalit sujuivat, sekä yleisesti että omasta näkökulmastani.

Suomen kuntavaalit ja aluevaalit käytiin sunnuntaina 13. huhtikuuta 2025. Tulokset toivat monia selkeitä voittajia – mutta myös suuria häviäjiä. Tässä oma analyysini vaalituloksista sekä hieman kokemuksia omasta ehdokkuudestani.

 Kuntavaalien voittajat ja häviäjät

Kuntavaalien selvä ykkönen oli SDP, joka nousi ykköspuolueeksi äänisaaliilla 23,0 %. Toiseksi sijoittui Kokoomus saaden 21,9 % äänistä, ja kolmanneksi Keskusta, joka keräsi 16,4 %.

Suurin yksittäinen häviäjä oli kuitenkin Perussuomalaiset (PS), jonka kannatus romahti edellisiin vaaleihin verrattuna: he saivat vain 7,6 % äänistä – lähes seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiemmin..

 Valtuustopaikat:

Vaikka Keskusta jäi kolmanneksi äänimäärässä, se sai eniten valtuustopaikkoja koko maassa – yhteensä 2 623.
Vertailun vuoksi:

• SDP sai 1 702 paikkaa
• Kokoomus 1 593 paikkaa

Tulos kertoo Keskustan vahvasta paikallisesta juurtumisesta – erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä harvaan asutuilla alueilla.

 Aluevaalit – SDP kärjessä, mutta Keskusta vahva

Myös aluevaaleissa SDP otti kärkisijan äänisaaliilla 22,5 %, Kokoomus sijoittui toiseksi (20,4 %) ja Keskusta kolmanneksi (19,4 %).

Vaikka Keskusta ei yltänyt ykköseksi, se sai jälleen vahvaa kannatusta erityisesti pohjoisessa ja pienemmissä kunnissa. Karttaa katsoessa näkee selvästi, kuinka Keskusta on edelleen merkittävä tekijä alueellisen päätöksenteon kentällä.

 Oma ehdokkuuteni

Olin itse ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. Vaikka en tällä kertaa tullut valituksi, olen tyytyväinen siihen, kuinka aktiivisesti tein vaalityötä – olin kentällä toreilla, tapahtumissa, somessa ja tein oman budjettini rajoissa näkyvää kampanjointia. Sain paljon positiivista palautetta, mikä tuntuu hyvältä.

Keskustalla oli todella monipuolinen ja osaava ehdokasjoukko, ja olen ylpeä siitä, miten me yhdessä vietiin kampanjaa eteenpäin. Tulos puhuu puolestaan.

Muut havainnot

• Suurissa kaupungeissa SDP, Kokoomus ja Vihreät ovat edelleen vahvassa suosiossa.
• Keskustan kannatus pysyi vahvana maaseudulla, mutta kasvua näkyi myös kaupungeissa – pieni mutta lupaava nousu.
• Perussuomalaiset kärsivät rökäletappion. Osittain tätä voi selittää heidän yksipuolinen kampanjansa, joka keskittyi liikaa maahanmuuttoon ja turvallisuuskysymyksiin. Myös heidän osuutensa hallituksen leikkauksista vaikutti – monet pienituloiset, jotka aiemmin tukivat PS:ää, saattoivat nyt jäädä kotiin pettyneinä. Perussuomalaiset keskittyivät kampanjoinnissaan vahvasti maahanmuuttovastaisuuteen mutta viime vuosina maahanmuutto ei ole lisääntynyt merkittävästi, ja suurimmat ongelmat Suomessa liittyvät tällä hetkellä talouteen, työttömyyteen ja inflaatioon – eivät maahanmuuttajiin.

Äänestysaktiivisuus

• Kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 54,2 %, mikä on hieman alhaisempi kuin vuonna 2021 (55,1 %) ja selvästi alempi kuin vuonna 2017 (58,9 %).
• Aluevaaleissa sen sijaan nähtiin hienoinen nousu: nyt äänesti 51,7 %, kun vuonna 2022 luku oli 47,5 %.

On hienoa huomata, että aluevaalien kiinnostus on kasvussa. Erityisesti kun otetaan huomioon, että kuntavaaleissa ja aluevaaleissa saavat äänestää myös muut kuin Suomen kansalaiset, jos he ovat asuneet maassa vähintään kaksi vuotta. Tämä näkyi myös valittujen joukossa – maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita valittiin jonkin verran, mikä kertoo suomalaisen yhteiskunnan monimuotoistumisesta.

 Lopuksi

Tämä vaalitulos kertoo monia asioita: politiikan painopisteet muuttuvat, puolueiden kannatus elää ja kansalaiset reagoivat yhteiskunnallisiin päätöksiin. Keskustan osalta suunta on vahva – vaikka haasteita riittää, erityisesti kaupunkialueilla, niin kenttätyö, paikallistuntemus ja vahva ehdokasjoukko ovat edelleen meidän vahvuuksiamme.

Tein parhaani – ja ensi kerralla vielä paremmin

Nejdet Karadag

14.4.2025