Maanantaina, helmikuun 6. päivänä, heräsimme erittäin surullisiin uutisiin varhain aamulla kello 04:17. Turkin kaakkoisosassa, 10:ssä eri suuri kaupungeissa ja niiden ympäristössä tapahtui 7,7 magnitudin maanjäristys.
Tämä maanjäristys oli yksi viime vuosisadan suurimmista katastrofeista, suurella alueella, joissa asuu noin 15 miljoonaa ihmistä.
Elämämme pysähtyi sillä hetkellä, kun saimme puheluun varhain aamulla. Se oli suuri shokki ja olimme paniikissa.
Maanjäristys oli tapahtunut juuri alueilla, joilla perheemme ja sukulaisemme asuivat.
Tällaiset katastrofit tekevät meidät aina hyvin surullisiksi, riippumatta siitä, missä päin maailmaa tahansa.
Mutta tällä kertaa kyseessä oli meidän kotikaupunki, perheemme ja sukulaisemme.
Aloin heti soittaa perheelle ensimmäisen järkytyksen ja paniikkitilan jälkeen, mutta en saanut ketään kiinni.
Sillä hetkellä elämä oli kuin pysähtynyt. Minuutit ja tunnit tuntuivat meistä vuosilta.
Sitten onnistuimme tavoittamaan muutamia sukulaisia ja ystäviä. He kertovat meille,
että tilanne on niin kuin tuomiopäivä, kaikki ovat paniikissa, talot ja rakennukset ovat romahtaneet maanjäristyksestä. Ihmiset huutavat ja etsivät sukulaisiaan.
Tämä maanjäristys oli hyvin epätavallinen maanjäristys. Kaksi suurta maanjäristystä tapahtui samoilla alueilla samana päivänä. Ensimmäinen maanjäristys on ollut 7,7 suurinen (aamulla klo 04:17) ja toinen on ollut 7,6 suurinen. (iltapäivällä klo n 13:30) . Sen takia sen tuho on ollut vielä kovempi.
Maanjäristysten jälkeen tapahtui yhteensä 3 170 jälkijäristystä.
Virallisten tietojen mukaan tähän menneessä noin 35 000 henkilöä menetti henkensä Kahramanmaraş, Gaziantep, Şanlıurfan, Diyarbakır, Adana, Adıyaman, Osmaniye, Hatay, Kilisin ja Malatyan maakunnissa. Rakennusten raunioiden alla on edelleen ihmisiä. Kuolleiden määrän arvioidaan nousevan sataantuhanteen.
Olemme nähneet niin monia kuvia ja videoita, jotka eivät näy mediassa, ettei kukaan kestä nähdä niitä.
Kun näet tällaisia katastrofeja, huomaat, että joskus elämä voi muuttua sekundissa.
Onneksi olen tavoittanut viime aikoina monia sukulaisia ja perheenjäseniä, mutta monet tutut, naapurit ja ystävät ovat kuolleet tai edelleen kadoksissa.
Monien talot ja kaikki omaisuudet tuhoutuivat maan tasalla, he menettivät kaiken, mutta jotenkin elämä jatkuu.
Aineelliset asiat, jotka ovat menneet, tulevat jotenkin takaisin, mutta elämä ei.
Sekä turkkilaiset että Turkin ystävät järjestävät avustuskampanjoita eri puolilta maailmaa.
Ihmisenä meidän velvollisuutemme on jakaa maanjäristyksessä kärsineiden tuska ja tukea heitä kaikin tavoin. Ehkä se auttaisi pikkusen heidän paluu arkeen.
Haluan kiittää kaikkia, jotka soittivat tai lähettivät minulle viestejä ja jakoivat suruni näinä minulle erittäin vaikeina päivinä.
Vaikka suru on kova mutta joka tapauksessa eläma jatkuu.
More Stories
Finlandiya EU seçim sonuçları
Käytä ääntäsi! EU Vaalit 2024
Finlandiya 13. Cumhurbaşkanı Stubb